Mekanismivirasto (MeV): Tiivistelmä

Miksi hyvätahtoinen politiikka tuottaa tuhoisia tuloksia?

Perusongelma on lainsäädännön ja järjestelmäsuunnittelun mekanismisokeus. Eduskunta säätää säännöllisesti lakeja, jotka perustuvat staattisiin oletuksiin. Kun uusi laki luodaan, oletetaan, että ihmiset, kunnat ja yritykset jatkavat toimintaansa täsmälleen samalla tavalla kuin ennenkin, alistuen passiivisesti uuteen sääntöön.

Tämä on kallis, ontologinen virhe. Todellisuudessa yhteiskunta on dynaaminen järjestelmä. Jokainen merkittävä lakimuutos luo uuden pelilaudan. Pelaajat – olivatpa he veronmaksajia, sosiaalitukien saajia, monikansallisia terveysjättejä tai paikallisia yrittäjiä – reagoivat uusiin sääntöihin armottoman rationaalisesti. He optimoivat toimintaansa uuden kannustinrakenteen mukaisesti. He etsivät porsaanreiät, minimoivat omat kustannuksensa ja maksimoivat hyötynsä. Jos lainsäätäjä ei ymmärrä peliteoriaa ja yksilöiden todellisia mikrotason kannustimia, lainsäädäntö kääntyy alkuperäistä tarkoitustaan vastaan.

Seurauksena on miljardiluokan epäonnistumisia, joita yritetään jälkikäteen korjata laastariratkaisuilla. Tarvitsemme pysyvän omistajan funktiolle, joka jää nykyisten elinten väliin: sektorirajat ylittävien kysymysten avaaminen, vaihtoehtojen suunnittelu, havainnon saattaminen päätökseen ja hyväksytyn korjauksen seuranta. Mekanismivirasto (MeV) 1.0 on ehdotus ensimmäiseksi asennettavaksi kerrokseksi. Se ei estä eduskuntaa säätämästä; ohitus on aina mahdollinen, mutta ei näkymätön.

Kaksi esimerkkiä

Poikkileikkaava vika: hyvinvointialueiden rahoitus

Hyvinvointialueet saavat rahaa sitä enemmän, mitä sairaampia asukkaat ovat. Valtio maksaa alijäämät. Tehokkuudesta ei palkita. Tarkastusvaliokunta tunnisti jo valmistelussa, että terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hillintä eivät ole yhtä aikaa maksimoitavissa. Varoitus oli olemassa. Se ei tuottanut nimettyä korjausta, resurssia eikä paluuta päätösfoorumiin. MeV:n peruste on korjausketjun pysyvä omistajuus.

Parannusmahdollisuus: työnteon kannustimet kokonaisuutena

Verotus, etuudet, päivähoitomaksut, asumistuki ja ulosotto voivat kukin täyttää oman tavoitteensa. Yhdessä ne voivat silti tehdä osa-aikatyön vastaanottamisesta irrationaalista. MeV avaa myös parannusmahdollisuuksia, vaikka yksittäistä rikkinäistä säädöstä ei voida nimetä. Vian korjaaminen ja paremman rakentaminen ovat eri tehtäviä; molemmat kuuluvat MeV:lle.

Miksi eduskunnan täytyy sitoa omat kätensä?

Miksi poliitikot eivät vain “korjaa” näitä lakeja itse? Koska poliittinen järjestelmä sisältää itsessään kannustinongelman. Poliitikoilla on voimakas lyhyen aikavälin kannustin luvata helppoja ratkaisuja – lisää tukia, nopeita yksityistämisiä, näyttäviä uudistuksia – vaikka ne pitkällä aikavälillä tuhoaisivat järjestelmän.

Aiemmin historiassa poliitikot painoivat rahaa rahoittaakseen menolupauksiaan, mikä johti tuhoisiin inflaatio- ja devalvaatiokierteisiin. Ongelma ratkaistiin tekemällä keskuspankeista poliittisesta ohjauksesta itsenäisiä. Kansanedustuslaitokset ymmärsivät oman heikkoutensa ja sitoivat tarkoituksella omat kätensä. Keskuspankkivertaus koskee menettelyllistä itsesidontaa: parlamentti perustaa instituution, joka tekee lyhytnäköisen ohituksen näkyväksi ja kalliiksi.

MeV on eduskunnan itselleen asettama menettelytapasääntö. Eduskunta perustaa sen vahvistamaan oman päätöksentekonsa mekanismitestausta, korjauskykyä ja institutionaalista muistia.

Ratkaisun ydin: Pakollinen palautus ja menettelytapasäännöt

MeV arvioi hallituksen merkittävät lakiesitykset ennen eduskunnan äänestystä, avaa myös omistajattomia kysymyksiä ja parannusmahdollisuuksia, ja pitää hyväksytyn korjauksen seurannassa. Analyysi mallintaa, miten toimijat reagoivat sääntöön.

Jos MeV havaitsee laissa vakavan mekanismivirheen, se antaa kielteisen lausunnon. Lausunto yksilöi tarkastetun version ja sen, mitä päätöstä havainto tukee: korjaa mekanismi, korjaa toimeenpano, rajaa väite, vaihda tavoite, tai ohita julkisesti.

Eduskunta käyttää jo menettelyllisiä itsesidontoja. MeV:n palautusmenettely toimii kahdessa portaassa. Ensimmäinen porras on toimeenpanovallan sisäinen: valtioneuvoston ohjesääntöön kirjataan, että kielteisen lausunnon saanut lakiesitys ei etene valtioneuvoston yleisistuntoon ennen kuin ministeriö on korjannut havaitut mekanismivirheet tai pääministeri nimenomaisesti ohittaa palautuksen. Toinen porras on eduskunnan julkisuussääntö: tavallisella lailla säädetään, että jos toimeenpanovalta etenee kielteisestä lausunnosta huolimatta, MeV:n kritiikki liitetään pakolliseksi liitteeksi hallituksen esitykseen ja ministerin on annettava julkinen vastine eduskunnalle. Vastine jää pysyväksi osaksi lain valmisteluaineistoa. Pääministeri voi ohittaa palautuksen julkisella perustelulla; eduskunta säilyttää lopullisen päätösvallan.

Suhde nykyisiin toimijoihin: puuttuva yhteinen tehtävä

VM, VATT, arviointineuvostot ja sektoriviranomaiset tuottavat taloudellista ja muuta asiantuntija-analyysiä. MeV yhdistää nykyisen asiantuntijaosaamisen poikkileikkaavaksi korjausketjuksi: avaa myös omistajattomia kysymyksiä, kehittää vaihtoehtoja, tuo havainnon toimivaltaiseen päätökseen ja seuraa hyväksytyn muutoksen toteutusta sekä vaikutuksia.

Keitä asiantuntijat ovat? MeV:n suojautuminen korruptiolta

Jos MeV:lle annetaan valta pakottaa lakiesitysten palautus ja julkinen vastinevelvoite, sen oma rekrytointi muodostuu kriittiseksi. Kuinka estetään, ettei virastosta tule politisoitunutta leikkikenttää tai etujärjestöjen hallitsemaa?

1. Kansainvälinen huippuosaaminen: MeV:n rekrytoinnin on oltava puhtaasti meritoitunutta ja kansainvälistä. Virastoon ei oteta yleishallintovirkamiehiä tai poliittisia broilereita. Ydinhenkilöstö koostuu kovan linjan peliteoreetikoista, data-analyytikoista ja mekanismisuunnittelun asiantuntijoista.
2. Pitkät, ei-uusittavat toimikaudet: Asiantuntijat nimitetään pitkäksi, esimerkiksi seitsemän vuoden määräaikaiseksi kaudeksi, jota ei voi uusia. Kun asiantuntijan ei tarvitse miellyttää istuvaa hallitusta varmistaakseen jatkokautensa, hän voi antaa “punaisen valon” myös tulenarkimmille suosikkihankkeille ilman urariskejä.
3. Tiukat karenssit ja pyöröovi-ilmiön esto: Viraston asiantuntijoille on säädettävä poikkeuksellisen tiukat karenssit. He eivät saa siirtyä välittömästi kautensa jälkeen ministeriöihin, lobbaritoimistoihin tai niiden suuryritysten palvelukseen, joiden toimialaa he ovat säännelleet. Tämän vastapainona asiantuntijoille maksettavan palkan on vastattava kansainvälistä huipputasoa.

Johtopäätös

Suomella ei yksinkertaisesti ole enää varaa vuodesta toiseen säätää lakeja, jotka ovat paperilla hyviä, mutta muuttuvat käytännössä katastrofeiksi. Hyvinvointivaltion kriisiä ei ratkaista pelkästään leikkauksilla tai veronkorotuksilla. Ne ratkeavat vain, jos yhteiskunnan perusmekanismit ja kannustimet saadaan vastaamaan reaalimaailman ihmisten ja yritysten käyttäytymistä.

MeV 1.0 antaa pysyvän omistajan poikkileikkaavalle funktiolle. Se tekee vian, vastauksen ja hyväksytyn korjauksen jäljitettäviksi. Eduskunta säilyttää lopullisen sulkemisen. Hyväksytty korjaus saa nimetyn toimeenpano-omistajan ja resurssipäätöksen.

Lisätietoja: Mekanismiviraston spesifikaatio | MeV-analyysi: arviointi- ja korjausketjun nykytila | Telokratia | »Laskekaamme»: miksi politiikalla on oikeita vastauksia | Koko kehys